INSOMNIA

Vanha ystäväni insomnia on bäck. Hellooouu vaan. Keskellä yötä sitä herää miettimään elämän menoa. Koulujuttuja, ihmissuhdeasioita, lasten harrastuksia, omia harrastuksia... kaikkea maan ja taivaan väliltä. Mielenkiintosia ajatuksia sitä neljältä yöllä tulee. Päivän valossa kun niitä pyörittelee... on suhtautuminen niihin aivan toinen.

Onko meissä todella "kaksi minää"? Se joka elää vain öisin "kaunisrietasonnellinen" ja se joka elää päivisin "sejokaosaakäyttäytyä"

Itsessäni kyllä selvästi tunnistan tälläsen jaon. Elämässä on tällä hetkellä muutama tilanne ja ihminen joille tekisi mieli sanoa muutama "valittu" sana. Eli pari totuutta jotka ei kyseisiä henkilöitä miellyttäisi sitten alkuunkaan. Yöllä kun asiaa pyörittelen, mietin mitä lataisin tulemaan ja melkeinpä jopa päätän että nyt kyllä aamulla otan asian työn alle. Aamulla kun nousen, keittelen kahvit, pesen yön jäljet kasvoilta, ymmärrän että parempi olla hiljaa. Sanomatta mitään. Olla se aikuisempi ja antaa asioiden mennä vain toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Mitenköhän muilla? Nimittäin nyt kieltämättä tunnen itseni vähän pöpiksi :x