Elämä on tässä ja nyt!

Eilinen oli raskain päivä piiiitkään aikaan. Istuin illalla mökin laiturilla ja kuuntelin kun laineet liplattivat rantakiviin hiljaa, sydämessä sanoinkuvaamaton kaipuu <3
Suru, kyyneleet ja luopuminen on osa elämää...valitettavasti. Kaipuu ei koskaan katoa täysin, Typyllä on aina oma tärkeä paikka sydämessä <3 Se tassujen tuoksu ja märkä kuono <3

Istun mökin terassilla aamukahvin ja läppärin kanssa.Pikku-Apinat ja serkku-likka istuu aamupalapöydässä ja höpisee höpöhöpö juttuja. Kuuntelen kuinka nuo maailman rakkaimmat tyypit tuolla hihittää ja hohottaa kaikenmaailman asioille. (Vanhin Apina tietysti vielä nukkuu...teinari mikä teinari :D ) Taas se iski... ymmärrys siitä kuinka kiitollinen on kaikesta, elämä on tässä ja nyt. Juuri tässä hetkessä! 

Elämä on mökkirannassa lasten kanssa hömpöttäessä.

Uikkarimuotia a´la LittleMsTassunen. Perheen teinari vetäs hysteerisen naurukohtauksen tästä asukokonaisuudesta, ei vissiin oo ihan viimeisen muodin mukainen :D

Elämä on makuja ja elämyksiä. Niitä ahaa elämyksiä ja voittaja fiilistä kun Apina 8v juoksee luo onnesta hihkuen kun on maistanut mustikkaa ja metsämansikkaa suoraan puskasta ja : ÄITIIIIII MÄ TYKKÄSIN NIISTÄ!!!!! <3 Voiko ihanampaa olla kun lapsen onni ja ilo siitä kuinka on ylittänyt itsensä <3

Elämä on rauhaa.

Elämä on jokaisessa hetkessä. Elämä on ihanaa kaikkine iloineen ja suruineen, arkena ja lomalla.



<3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3

Nyt lähdetään vielä viimeisen kerran saunomaan ja uimaan ennen kotimatkaa <3

ThinkPink!!!

LittleMsTassunen

Typy R.I.P

Tänään Typy (Countryloves Kind Hearts) sai rauhan. 
Typy on kärsinyt nivelrikosta vuosia ja sehän on sairaus mikä ei parane, pahenee vain. Viime talvena jo oli tilanne se että Typy oli välillä kolmijalkainen... Eli jalka oli niin kipeä ettei astunut sillä ollenkaan. Kevät ja lämpö kuitenkin hieman helpottivat (plus ne kaikki kipulääkkeet mitä sai).
Viime viikkoina tilanne kuitenkin paheni huomattavasti. Kipulääkkeitä Typy söi jatkuvasti. Ensimmäisen kipukohtauksen myötä opiaatit lisättiin lääkerepertuaariin jälleen ja vaihdettiin vähän muiden kipulääkkeiden annostusta.
Kipukohtaukset kuitenkin jatkuivat ja eilen viimeisin kohtaus oli liikaa. Typy toipui kohtauksesta hyvin mutta aika oli nyt täynnä. Liikaa kipua ja liikaa kyyneliä.
Typy sai nauttia viimeiset hetket mökillä, paikassa jota rakasti yli kaiken, omien ihmisten ympäröimänä. Auringonpaisteessa viimeinen venematka, eläinlääkäriin.
Isäpuoleni hyvästeli koiran tavallaan ja äitini kanssa saateltiin koira matkaan eläinlääkärissä.
Typy vietti viimeiset vuodet isäpuoleni ja äitini mökkikaverina joten tämä oli oikea tapa saattaa mummukka matkaan.

Tämä oli paras palvelus mitä rakkaalle voi tässä kohtaa tehdä, silti sydän särkyi miljooniksi palasiksi.

Viimeinen rapsutus ja tassujen nuuskuttelu... Kyynelten virratessa kerroin rakkaalle kuinka jään kaipaamaan <3 <3 <3 <3

Mökillä

Aamukahvit parhaassa paikassa ja parhaiden tyyppien kanssa... Mökillä omien Apinoiden ja mummukoiden kanssa <3

Eilen tultiin sateessa tulvivan metsän läpi. Ensin tavarat ja sitten pienimmät reppuselässä kun kumisaappaan varret ei ihan riittänyt pitämään vettä niiden ulkopuolella.
Tänään paistaa aurinko, luvassa siis uimista ja hiekkalinnoja <3

Torstaina olis suunnattava nokka kohti Helsinkiä ja lehtihaastattelua ^.^

Aurinkoista viikkoa <3

LittleMsTassunen

Musiikkivideo

Alkuviikko meni Ylöjärvellä musiikkivideon kuvauksissa.
Ensimmäinen tällänen projekti ikinä ja kivaa oli :D
Innolla odotan videon valmistumista.
Ei sitä ole aijemmin ymmärtänytkään kuinka suuri työ joudutaan tekemään muutaman minuutin videon tähden. Onhan se ollut selvää että työtä se vaatii mutta sen määrä ja jokaisen pienen yksityiskohdan miettiminen yllätti. Ihana seurata kun ammattilaiset tekevät sitä mistä nauttivat :)

Tosi kiva reissu!

Yövyttiin Peltomäki camping:ssä. Suosittelen! Ihanan rento fiilis, tilat oli ehjät ja siistit, henkilökunta mukavaa ja palvelu joustavaa.
Koirien kanssa matkustaessa joutuu aina vähän sumplimaan asioita ja usein suhtaudutaan hieman nyrpeästi, Peltomäessä oltiin erittäin mukavia ja tunsin oloni erittäin tervetulleeksi noiden öttiäistenkin kanssa. 

Samassa yhteydessä toimii WakeValley, eli wakeboardingia voipi myös kokeilla. Itse jätin väliin tällä kertaa ja tyydyin SUPpaamaan vain. Totesin että mun tuurilla olisin käsi paketissa jos yrittäisin ja kuvaukset olisi pilalla. Seuraavalla kerralla sitten hyppään laudalle, sen lupaan ;)

Kauaa ei laakereillaan tässä levätä vaan sunnuntaina ajelen Vaasaan muutamaksi päiväksi. Torstaina sitten nenä kohti Helsinkiä ja lehtihaastattelua. Jaix :D
Nyt kuitenkin nautin oman kodin lämmöstä  tämän viikonlopun, postikin toi sopivasti läjän uusia iiiihania kankaita ^.^

Ihanaa viikonloppua <3

ThinkPink!

LittleMsTassunen

Underground Model 2015 Finaali

Huhheijaa!!!
Nyt alkaa kisahäsellys laantua ja saa ajatuksiaan kasaan..... vähän :D

Kuva Boom Boom Kittens

Elikkäs. Päivällä käytiin edustamassa ja kuvauksissa Big Wheels tapahtumassa Pieksamäellä. Korut kisaajille tarjosi Koruharakka (Klick) joten muutama lähikuva otettiin korujen kera. Itselle valikoitui ehkä maailman mageimmat nuottikorvakorut, jotka vielä saatiin viedä kotiin. Jei! ^.^

Iltabileissä olikin sitten aika astua lavalle. Voin kertoa että koskaan ei ole jännittänyt yhtä kovasti. Bileissä taisi kävijämäärä huidella 1300 tienoilla, että porukkaa katsomossa riitti.
Hyvin kuitenkin kaikki vedettiin :D

Voittajaksi valikoitui yleisönsuosikki Lily Desire. Onnea!!! Bändin suosikki valittiin erikseen ja sen pystin kotiin vei Saara Salmi. Onnea!!!

Pätkän LittleMsTassusesta lavalla voipi käydä kurkkaamassa klikkaamalla TÄSTÄ ;)

Voin kertoa että minuutti lavalla heilumista ilman mitään suunnitelmaa on aikas hemmetin pitkä aika :D En kuitenkaan kompuroinu ja sanoissakin sekosin vain kerran :D Eli kaiken kaikkiaan aikas tyytyväinen olen. Voittoa ei tullut mutta voin kertoa että niin kliseiseltä ja kornilta kuin kuullostaakin, se että hyppäsin lavalle ja pystyin ylittämään oman jännitykseni ja pelkoni on minulle ihan MIELETTÖMÄN suuri palkinto itsessään.

Huippu reissu ja ihanat naiset <3 <3 <3

Nyt ollaankin sitten jo seuraavissa systeemeissä Ylöjärven maalaismaisemissa. Musiikkivideon kuvaukset jatkuvat tänään. Wish me luck ;)

Wake Valley - Over and Out

LittleMsTassunen

Uusia juttuja

Hei tyypit!

Mulla on teille kolme sanaa :
ARON          MUSIIKKIVIDEO          LittleMsTassunen

Tästä lisää ensi viikolla ;)

Ihanaa keskiviikkoa kaikille!

ThinkPink!!!!

Aikuisen naisen syömishäiriö

Underground model 2015 kisasta meille annettiin tehtävä kirjoittaa kisan blogiin aiheesta joka itseään koskettaa. Tässä minun tekstini. 

AIKUISEN NAISEN SYÖMISHÄIRIÖ

Oli vuosi 1998 tyttö oli yläasteella ja työskenteli koulun ohella kahviossa, kahviossa jonka hyllyt notkuivat herkkuja. Tyttö oli aina ollut perso makealle ja sellainen ”tyvipala” niin kuin isänsä sanoi, lyhyt ja leveä.

Vapaa-aika kului suuressa ystäväporukassa jossa yksi typyistä oli yli muiden. Siro ja niin nätti. Tyvipala ja typy olivat hyviä ystäviä. Vuodet kuluivat ja yläaste jäi taa, tyttöjen ystävyys syveni, aikaa vietettiin enemmän ja enemmän yhdessä.

Pikkuhiljaa alkoi selvitä typyn salaisuus siihen miten onkaan niin pieni ja laiha, kaikkiin niihin katoamisiin sekä ennen että jälkeen syömisen ja siihen miten typy olikaan niin väsynyt aina, kuinka silmiä varjostivat tummat varjot. Tyvipala oli edelleen töissä kahviossa ja kaikki syödyt herkut jäivät lantiolle niin kuin purkka tukkaan. Typy edelleen vaan laihtui.

Pojat tulivat mukaan kuvioihin yläasteella ja kukapa nyt tyvipalasta olisi ollut kiinnostunut? Päinvastoin vähän nälvittiin sieltä täältä. Tyvipala kehitti suojamuurin ja opetteli nauramaan itselleen muiden mukana. Se oli helpompaa eikä tuolloin suututtanut ketään asettumalla vastaan vaan sai jäädä porukaan tai saanut lisää nälvimistä itkemällä asiasta. Tyvipala itki kotona yksin ja opetteli mukautumaan seuraansa ja miellyttämään muita. Samalla alkoi aterioita jäämään väliin ja kamalaa nälkää kun ei ikuisesti voinut vastustaa syötiin kaapit tyhjiksi kun mieli vihdoin antoi periksi. Sen jälkeen pahan olon seurauksena halailtiin pönttöä muutama tunti.

Tyvipala oli edelleen tyvipala ja eräänä kauniina päivänä ollessaan 18v tyvipala teki poikaystävänsä kanssa testin, testin johon piirtyi ne kuuluisat kaksi punaista viivaa. Tyvipala oli raskaana! Raskausaikana tyvipala nautti elämästään täysin rinnoin, söi ihan mitä ikinä mieleen tuli ja puntari kipusi huimiin lukemiin, mutta olihan tyvipala raskaana joten sehän oli ok. Synnytyksen jälkeen tyvipala katsoi peilistä itseään ja purskahti itkuun, peilistä katsoi takaisin 100kg löllöä valkoista hyllyvää lihaa. Kukapa tuollaista haluaisi enää koskaan. Ajatus oli ennen kaikkea tuo että kukapa tyvipalaa haluaisi, ei suinkaan se että tyvipala ei itse viihtynyt kehossaan tai halusi olla terve.

Ateriat jäivät väliin ja tyvipala tiputtikin vuodessa hurjan määrän painoa, sillä ettei syönyt, mikä onni ja autuus. Paino tippui mutta olo oli kamala. Väsytti ja heikotti, lapsen kanssa oli kuitenkin toimittava ja jaksettava. Mukaan hyppäsi sama kuvio kuin aijemmin. Nälkää ei voi ikuisesti vastustaa joten taas säännöllisesti tyvipala kuihdutti itseään kunnes mieli antoi periksi. Sen jälkeen syötiin kaapit tyhjiksi ja halailtiin pönttöä.

Tyvipala sai toisen lapsen. Raskausaika meni huolehtiessa säännöllisestä ruokailusta ja paino ei noussutkaan niin hirveästi tällä kerralla. Kuitenkin kun tyvipala sairaalasta kotiutui, hän katsoi itseään peilistä ja vajosi nyyhkyttäväksi mytyksi lattialle, hän tiesi mitä on tulossa. Urakka aloitettiin seuraavana päivänä. Vihko täyttyi ruokapäiväkirjasta, suunnitelmista kuinka monta kaloria saa syödä ja kaikki suunnitelmista poikkeava tuli ylös samaa kautta mitä oli mahaan mennytkin. Nyt mukaan tuli myös juoksu. Tyvipala juoksi, juoksi ja juoksi. Tyvipala juoksi auringonpaisteessa, sateessa, vaunujen kanssa ja ilman, sisällä, portaissa, ihan missä tahansa ja missä olossa tahansa. Paino ei kuitenkaan laskenut sitä mukaa mitä tyvipala halusi, peilistä katsoi edelleen löllyvä valas jota kukaan ei koskaan voisi haluta. Huono parisuhde lisäsi tätä ajatusta tietysti. Tyvipalallehan oli jo yläasteelta saakka iskostunut päähän että kaikki mitä olet, on se miten muut sinut näkevät ja mitä sinusta ajattelevat. Kaikki hyväksyntä tulee ulkoa, omilla ajatuksilla ei ole väliä. Vaikka yrittäisitkin pitää sen oman pienen ajatuksen, tulee joku ja lyttää sen maahan miksi siis edes yrittää.

Tyvipalan lapset läksivät päivähoitoon ja tyvipalan elämä liukui syöksykierteeseen. Aamulla lapset hoitoon. Juoksulenkki, suihku, ajatukset ruoassa pyörien, kunnes heikko hetki iski. Tyvipala kävi kaupassa, söi, oksensi, söi, oksensi, söi oksensi, siihen saakka kunnes lapset piti hakea päivähoidosta. Ilta meni lasten kanssa ja heidän tarpeistaan huolehtien.

Muutaman kuukauden päästä tyvipala katsoi peiliin ja näki sieltä laihan typyn. Tyvipala ei ollut koskaan ollut näin laiha ja väsynyt, silmiä varjostivat tummat varjot ja elämä oli yhtä salailua, katoamista, valehtelemista lähimmilleen.

Tyvipala keräsi kaiken rohkeutensa mitä koskaan ikinä voi pienellä ihmisellä olla ja soitti puhelun jota ei koskaan ajatellut soittavansa: - Tyvipala tässä hei. Lääkärille aikaa olisin vailla, jaa miksikö? Olen sairastanut syömishäiriötä viimeiset kymmenen vuotta.

Langan toisessa päässä tyvipalaa kohtasi hiljaisuus.

Tyvipala sai lääkäriajan. Lääkäri lähetti psykologille. Psykologi jutteli tyvipalan kanssa tunnin ja kysyi: - Mitä sä nyt täältä tulit niinku hakemaan?

Tyvipala vastasi hakevansa työkaluja siihen kuinka tätä ongelmaa voi hallita.

Psykologi vastasi: - Kuule sulla on ne työkalut itsellä, vaikutat fiksulta naiselta jolla ne on välillä vain vähän hukassa. Muuta tässä ei voida tehdä kuin kirjottaa resepti masennuslääkkeisiin.

Tyvipala tyrmistyi! 10v kamppailun jälkeen hän uskaltautuu hakemaan apua ja ensimmäisenä ollaan tuputtamassa lääkkeitä!!! Tyvipala sanoi lääkkeille ei ja lähti ulos ovesta.

Ulkona paistoi aurinko. Hän pysähtyi laittoi silmät kiinni ja huokaisi, tästä on siis yksin löydettävä tie ulos. Hän aukaisi silmänsä ja lähti päättäväisenä kävelemään kohti autoaan.

Tuo tyvipala olen minä!

Tuosta lääkärikäynnistä on kulunut nyt seitsemän vuotta ja olen selättänyt syömishäiriöni.

Kun katson peiliin katsoo sieltä vastaan ihminen, ei lihanpala. Olen oppinut näkemään itsessäni asiat joista pidän. Painoa on tullut lisää ja toki nään ne huonotkin asiat vielä mutta olen oppinut ne hyväksymään. Olen löytänyt itseni, sen kuka olen. Olen ystävällinen, huolehtivainen ja ajattelevainen mutta enää en sairaalloisesti halua miellyttää muita vaan olen rohkeasti minä!

Tässä maassa on vaijettu salaisuus…Aikuisten syömishäiriöt. Asia koskettaa useampaa meistä kuin voimme tajutakkaan. Apua et meinaa saada vaikka rohkaistut sitä hakemaan. Muutamia lehtiartikkeleita asiasta on tullut vastaan mutta se konkreettinen apu… Missä se on? Eduskunnan lattialla budjettileikkausten myötä kenties?

Lisää tietoa ja neuvoja löydät SYLI:n sivuilta http://www.syomishairioliitto.fi/

<3 Elämä ei voisi parempaa olla <3

 Jos teillä on sama salaisuus ... hakekaa rohkeasti apua!!!!

LittleMsTassunen

Kesä vol3

Maanantaina juhlittiin ensimmäistä ihka oikeaa lomapäivää.
Aamupäivästä rantsuun kavereiden kanssa , siitä matka jatkui satamaan terassille.
Illalla käytiin vielä laulamassa vähän karaokea.
Aivan loistava päivä ja huippu-tyypit liikenteessä <3
Tänään tosin kroppa "kiittää".... Paloihan tuo nahka ihan huolella joka puolelta :D

Mitäs tänään keksitään, se onkin sitten mysteeri ;)

Kesä vol.2

Ihan huippu viikonloppu takana!

Tänään uitiin, nautittiin auringosta ja nacho-hässäkästä. Lapset on nauttinu sydämensä kyllyydestä niin kuin aikuisetkin ^.^

Shortsit itse tehty, paita perus henkkamaukkaa pienellä tuningilla

Kesä <3

Tänään nautittiin grilliherkuista ja auringosta <3
Ensimmäinen tuunattu t-paita on edelleen kovassa käytössä. Kuka muistaa leffan Goonies? :D t-paita "trust me I'm a goonie" tekstillä tuli vastaan netissä ja se oli saatava. Noh paita jäi pieneksi ja lyhyeksi mutta luopua en malttanut. Sakset käteen ja voila paidalle tuli käyttöikää lisää. Nyt kuitenkin tuunauksen jälkeen on kulunut 4vuotta ja alkaa käyttöikä oikeasti loppua, ihan vielä ei kuitenkaan sen aika ole.
Jack the Pumpkin king shortsit on EMP:ltä shoppailtu :) Juuri sopivat vaatteet hikiseen kesäpäivään.

Haastattelu vol.2

Tänään oli Keskisuomalaisessa juttua autoista, minusta, MrTassusesta ja Underground Model kisasta ^.^
Ilta nautittiin Laukaan satamassa picknick hengessä aurinkoa palvoen <3
Ihana alku viikonlopulle <3