ZONE

Tämä teksti sai mut pohtimaan...
Mitä tää elämä on...
Alkaako se tosiaan vasta sen oman "turva-alueen" ulkopuolelta?
Ja kyllä se vaan alkaa!!!
Miettikääpä elämää. Onko se sama asia mitä toistat päivästä toiseen sitä ELÄMÄÄ?
Tokihan elämässä on asioita ja arki jota pitää vaan elää ja hoitaa kuten jokapäivänen hampaiden pesu jne. Mutta onko se ELÄMÄÄ? Ei. Mutta siitäkin voi tehdä elämää :) piristää sitä. Astua sen perinteisen normin ohi ja vaikkapa vähän hassutella siinä hampaidenpesun lomassa lasten kanssa.

Suurimmat, tärkeimmät ja rakkaimmat asiat mitä ikinä on tapahtunut mun elämässä on juurikin ollu niitä uusia, ihmeellisiä ja suuria asioita. Niitä "hyppy tuntemattomaan" tyyppisiä juttuja.

• Jokaisen lapsen syntymä. Aivan uusi mielettömän iso ja elämän mullistava asia. Ja jokainen synnytys oli erilainen, omalla tavallaan niin karmea ja ihmeellinen samaan aikaan. Kuinka voikaan rakkaus tulvahtaa sekunnin murto-osassa niin suunnattomaksi että tuntuu että sydän pakahtuu, kun ensimmäisen kerran sitä myttyä pidät sylissä. Katsot sitä ruttusta naamaa ja sivelet hellästi pieniä sormia
• Avioero. Aivan KAMALA asia jonka läpi kävin, uusi asia, asia mitä en olisi ikinä halunnut kokea kasvattikin minua ihmisenä. Löysin vihdoin oman itseni. Minut.
•  Uuden ammatin opiskelu aikuisiällä. Ikinä en ollut hitsauslaitteisiin koskenut, aina kuitenkin metallitöistä kiinnostunut. Hain levyseppähitsaajan koulutukseen ja suureksi yllätykseksi pääsin. Ensimmäisenä aamuna olis tehny mieli itkeä kun jännitti niin kovin. Siitäkin vaan tuli elämäni hienoimmat pari vuotta. Tapasin ihania ihmisiä ja vietin ihan mielettömän hauskoja hetkiä. Opin uuden ammatin jossa huomasin olevani vielä hyvä. Opin olemaan vähättelemättä omia saavutuksiani. 
• "sokko"treffit MrTassusen kanssa. Ähtärin eläinpuistossa rakastuin. Jos en ikinä olisi uskaltanut ottaa riskiä... en ikinä olisi tavannut tuota miestä, miestä josta ensi tapaamisesta lähtien huokui lämpö, välittäminen, rakkaus, luotettavuus, sponttaanisuus ja iloisuus.

• Muutto uudelle paikkakunnalle ja uudet opiskelut jälleen. Tällä kertaa klinikkaeläinhoitajan amt. Ranteeni takia menetin työpaikkani ja hain opiskelemaan. Eläinten kanssa aina puuhastelleena ja koulutuksesta haaveilleena (vaasassa kuitenkin mahdotonta opiskella enkä aijemmin uskaltanut lähteä muualle yksin lasten kanssa opiskelemaan) koin että nyt olisi tämän aika. 2013 vuoden viimeisinä päivinä sain tietää että olen saanut opiskelupaikan ja opiskelut alkavat 13.1.2014. Eli 2 viikkoa aikaa järjestää asunto, lasten hoito- ja koulupaikat, pakata koko koti ja muuttaa monen sadan kilometrin päähän uudelle paikkakunnalle josta tunnen yhden ihmisen... MrTassusen. Kaikki kuitenkin järjestyi ja niin sitä muutettiin. Enkä ole katunut päivääkään. Olen onnellisempi kuin koskaan. Vaikka elämä ei ole ruusuilla tanssimista jokapäivä niin koskaan en ole näin onnellinen ollut. Lasten elämä on muuttunut parempaan. Vanhin on kääntänyt suuntaa 180 astetta täällä ollessaan. Enää ei ole tulevaisuus ostarin nurkalla röökihuulessa koulusta lintsatessa. Kaikki läksyt tehdään kiltisti, koenumerot ovat vaihtuneen hylsyistä kiitettäviksi, kaverit on kunnollisia poikia ja lapsen koko olemus on iloisempi. Nuoremmat ovat saaneet ystäviä ja ovat iloisia, reippaita poikia. 

 Huomenna alkaa taas yksi uusi koulutus amt. opiskeluiden ohella. Eläintenkouluttajan perusopinnot eläinkoulutuskeskuksessa (klick) ja mua jännittää aivan kamalasti. Taas uusi juttu. Olen käynyt koiran koulutusohjaajan koulutuksen kyllä, silti jännittää että osaanko asioita? Opinko kaiken tarvittavan? Pääsenkö tehtävistä läpi? Haaveilen kuitenkin jatkokoulutuksesta joten olisi paras päästä läpi kunnialla!

Ne arkiset tylsät asiat joita päivästä toiseen tehdään.... tehdään niistä pikkusen hauskempia. Poiketaan siitä tylsästä kaavasta ja aletaan elää hieman. Ei pelätä uutta ja muutosta niin hirveästi. Jookos?

Kun tänään haet lapsia hoidosta, laita se puhelin pois. Nosta lapsi syliin, rutista ja sano että rakastat. Kävellessä pois tarhan pihasta hyppikäähän vaikka yhdellä jalalla tai leikkikää seuraanjohtajaa sen tylsän autolle kävelyn ja hoputtamisen sijaan.

Huomenna kun heräätte. Keitä kahvit valmiiksi ja vie ne murulle sänkyyn ja kerro kuinka paljon välität. Paista lapsille vohveleita aamiaiseksi. Onhan lauantai ja saa hieman herkutella!

Kun käytte kaupassa. Sen sijaan että lapset junnaisivat ja valittaisivat ostoskärryissä, anna pikku-tehtäviä. Kehu ja kannusta.

Älä pelkää muuttaa elämääsi... Lähde suhteesta jossa voit huonosti. Työt ketuttaa...koita tehdä työpäivistä itse mukavampia muuttamalla suhtautumista työhön, hae uutta paikkaa tai kouluttaudu uudelleen. Koskaan ei ole liian myöhäistä muuttaa elämänsä suuntaa. Lapsiarki ottaa päähän ja kakarat on rasittavia...tehkää asioita yhdessä, ota lapset mukaan jokapäiväisiin toimiin, viettäkää hetki yhdessä vaan sohvalla loikoillen ja jutellen, ollen oikeasti läsnä lapsille. Yksinäisyys ahdistaa...lähde ulos, etsi uusi harrastus, juttele bussissa vieressä istuvalle ihmiselle.


Uuden asian ei tarvitse olla mikään elämää suurempi. Ne pienet asiat ovat yhtä tärkeitä ja hienoja!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Kun sinulle tarjoutuu tilaisuus uuteen tilaisuuteen tai kokemukseen... tartu siihen!!!! Ikinä et voi tietää onko se juuri se mistä tuleekin elämäsi paras juttu!!!!!!

Tällästä tähän aamuun :)

LittleMsTassunen