Käden tarina...

Käsi 2vrk leikkauksesta

Käsi 5vrk leikkauksesta

Noniin. Nyt on aika purkaa tuo käsihommeli.

n.7v sitten olin pelaamassa sählyä ja mursin ranteeni. Ranne kipsattiin ja kiellettiin käyttämästä kättä mitenkään, murtuma oli paha.
Silloinen aviomieheni ei jäänyt kotiin auttelemaan lasten kanssa vaan painui toiselle puolen suomea työhommiin joten mitenkäs hoidat 8kk lasta täysin ja vain yhdellä kädellä? Noh... et mitenkään. Rikkinäistä kättä tuli siis käytettyä pakon sanelemana ja kahden viikon päästä todettiin ranteen luutuvan väärin joten kiikutettiin leikkuriin.
Leikkauksessa ranteen murtuma korjattiin metallilevyllä sekä yhdeksällä ruuvilla.
Leikkauksesta herättyäni totesin että mikään koskaan ikinä ei ole sattunut yhtä paljon. Käsi oli KIPEÄ!!!!!

Totesin myös sen, että pintatunto oli kädestä kadonnut :o
Tätä sitten selviteltiin lääkärin kanssa ja luvattiin hermoratatutkimukseen aika.
Postissa saapui leikkausaika rannekanavan avartamiseen. En osannut/kehdannut/uskaltanut tätä ihmetellä...kyllähän lääkärit tietävät mitä tekevät. Leikkaus oli huomattavasti helpompi eikä suinkaan niin kipeä kuin edellinen. Tunto käteen ei kuitenkaan palannut.

Seuraavaksi posti toikin luvatun ajan hermoratatutkimukseen. Siellä lääkäri oli todella suivaantunut että oli rannekanavaan kajottu ennen tutukimusta, tutkimuksessa kun selvisi että ongelma sijaitsee selvästi ranteeseen asetetun metallilevyn kohdalla. Eli yksi leikkaus .... täysin turhaan...
Noh... asia jäi sitten siihen : - Odotellaan jos vaikka itsestään hermoradat kasvaisivat yhteen ja tunto palautuisi. (eipä ole palautunut tähän päivään mennessä)

N. vuosi tästä käsi oli edelleen omituinen. Liikeradat rajoittuneet ja kipuili. Kävin siis lääkärillä. Otettiin kuvat ja kirran polilla kerrottiin käden olevan kunnossa ja kuvien perusteella näyttää hyvältä. Ainut mitä kuulemma voitaisiin tehdä on se että poistetaan levy ja ruuvit mutta leikkaukselle ei ole mitään hyvää perustetta ja saattaa jopa vain pahentaa tilannetta (näin kertoi lääkäri). Taas luotin kun enhän minä ole mikään lääkäri enkä tuollaisista asioista tiedä.
Lähdin siis lääkäristä sillä käsityksellä että tämän kanssa nyt vaan sitten kärsitään ja eletään...paska mäihä...

Vuosien varrella käsi kipeytyi entisestään ja uusia oireita ilmaantui... käsivarteen kasvoi kummallinen patti levyn kohdalle (siis levyn "vastapuolelle"), sormet alkoivat puutumaan kokonaan, käden kivut pahenivat jatkuvasti ja se naksuminen/paukkuminen/rutina kun kättä käänteli. Huh.
Muutamalle lääkärille tätä ihmettelin ja kukaan ei siihen tarttunut. Buranaa ja Panacodia vaan mukaan ja kotiin...kyllä se siitä.

Vihdoin työterveyslääkärillä asia otettiin vakavasti (vaikuttihan se työkykyyn niinkin paljon että loppujen lopuksi vakinainen työsuhde päätettiin tämän ongelman takia). Ensin epäili jännetupintulehdusta -> lepoa ja kortisonia -> ei apua.
Oireiden jatkuessa fyssarille, röntgeniin ja ortopedille. Ortopedi tuumas että levy on väärässä kohdassa :o ja laittoi lähetteen kirurgian poliklinikalle.
Kirran polilla lääkäri kertoi että levy on liian suuri, tulee luun "yli" ja hinkkaa täten kahteen suuntaan vieressä olevia jänteitä tmv kudoksia. Myös leikkaushaava oli hänen mukaan väärässä kohtaa : - ei ihmekkään jos on hermot vaurioituneet, tuossa kun menee tärkeimmät tuntohermot käteen. Haavan tulisi mennä tässä (piirsi sormella viivan 1-2cm nykyisestä leikkaushaavasta sivuun)
Leikkausjonoon siis.
Lähdin lääkäristä kovinkin sekavissa tunnelmissa. Toisaalta helpottuneena ja toisaalta hyvin ärsyyntyneenä, olihan tämä vaiva ollut jo vuosia ja kukaan ei sitä ole tosissaan ottanut.

Leikkausaika vihdoin saapui... Suunnitelmissa ottaa romut ranteesta pois ja availla/korjailla myös mahdollisesti jänteitä. Juuri ennen leikkausta pikainen tapaaminen lääkärin kanssa joka ilmoittikin että otetaan vain romut ranteesta pois. No.. näin tehtiin ja lääkäri totesi että ruuvit joilla levy on laitettu kiinni ovat olleet LIIAN PITKÄT myös, aiheuttaen näin ärsytystä hinkkaamalla lihaksiin ja jänteisiin.
Että tällä lailla!

Nyt on mennyt kaksi viikkoa leikkauksesta ja käsi on parempi kuin seitsemään vuoteen!!!!!!!!
Pintatunto ei ole palautunut mutta hälläväliä kun kivut on poissa ja kättä voi oikeasti käyttää!
Ihan käsittämätön olo että kaikki nämä vuodet olen ihan turhaan kärsiny kivuista, menettänyt yhden työpaikan, opiskellut työn jota luulin että en koskaan voi tehdä,  panikoinut tulevaisuudesta ja työmahdollisuuksista, lopettanut muutaman rakkaan harrastuksen ja ahtanut napaan lääkkeitä rekkalastillisia... TURHAAN!

Nyt kuitenkin näyttää tulevaisuus aivan mielettömän valoisalta ^.^